Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry järjesti torstaina 27.8. Vaasassa jäsenistölleen ja keskeisille sidosryhmilleen suunnatun Varautumisseminaarin. Henkilömäärältään rajattu tilaisuus tarjosi osallistujille ainutlaatuisen mahdollisuuden keskustella Suomen turvallisuustilanteesta, varautumisesta ja hybridivaikuttamisesta valtakunnan johtavien asiantuntijoiden kanssa avoimessa ja ajankohtaisessa hengessä.

Seminaarin avasi liiton puheenjohtaja Marja-Riitta Vest. Päivän aikana kuulijat saivat kattavan katsauksen niin Suomen sisäiseen turvallisuuteen, kansainväliseen toimintaympäristöön kuin yksilöiden omaan varautumisvastuuseenkin.

Varautumisen perustat eivät muutu

Liiton kunniapuheenjohtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi aloitti päivän muistuttamalla varautumisen perusteista. Hän nosti esiin vuonna 2010 Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistun sitaatin, joka kiteyttää varautumisen ytimen edelleen osuvasti:

"Meidän pitää joka tilanteessa, myös kriisin aikana kyetä tuottamaan ruokaa, vettä ja energiaa itsellemme."

Ajatus on yksinkertainen, mutta ajankohtaisempi kuin koskaan. Omatoiminen varautuminen ja yhteiskunnan toimintakyvyn turvaaminen ovat edelleen suomalaisen kokonaisturvallisuuden kulmakiviä.

Hybridivaikuttaminen on jo osa arkeamme

Euroopan hybridiosaamiskeskuksen johtaja Jukka Savolainen piti seminaarin puheenvuorojen ehkä puhuttelevimman esityksen. Hän avasi suorapuheisesti sitä, millaista hybridivaikuttamista Suomeen tällä hetkellä kohdistuu ja miten osa vaikuttamisesta jää helposti tunnistamatta.

Seminaarisalissa vallitsi keskittynyt hiljaisuus, kun Savolainen kävi läpi niin menneitä kuin ajankohtaisiakin esimerkkejä. Monille kuulijoille konkretisoitui ensimmäistä kertaa, kuinka monimuotoisia nykyaikaiset vaikuttamisen keinot voivat olla ja kuinka tärkeää niiden tunnistaminen on niin viranomaisille, yrityksille kuin kansalaisillekin.

Teknologia, omavaraisuus ja turvallisuus

Jyväskylän yliopiston Panu Moilanen tarkasteli teknologisen kehityksen ja turvallisuuden suhdetta. Hänen mukaansa teknologian nopea kehitys ei aina kulje käsi kädessä turvallisuusnäkökulmien kanssa.

Moilanen nosti esille esimerkiksi yhteiskunnan kannalta kriittisten palveluiden riippuvuuden ulkomaisista pilvipalveluista ja korosti Suomen tarvetta vahvistaa omaa teknologista omavaraisuuttaan. Hän muistutti myös siitä, että talouden ja teollisuuden haasteet voivat heijastua suoraan yhteiskunnalliseen vakauteen ja politiikkaan.

Esimerkkinä hän käytti Saksaa, jossa perinteisen teollisuuden ongelmat, heikentynyt talouskehitys ja teknologisen kilpailukyvyn haasteet ovat osaltaan luoneet tilaa populististen ja radikaalien poliittisten liikkeiden kasvulle.

Resilienssi alkaa yksilöstä

Vaasan yliopiston professori Hanna Smith johdatti kuulijat Venäjän nykytilanteen, maailmankuvan ja toimintatapojen äärelle. Aihe herätti runsaasti kysymyksiä ja keskustelua.

Smith korosti erityisesti yksilön merkitystä yhteiskunnan kriisinkestävyydessä. Hänen mukaansa resilienssi syntyy ennen kaikkea arjen taidoista ja toimintakyvystä.

Pysäyttävä kysymys sai monet pohtimaan omaa valmiuttaan:

"Pärjäisimmekö ilman matkapuhelinta viikon?"

Smith myös haastoi ajatuksen "uudesta normaalista". Hänen mukaansa nykyinen turvallisuusympäristö on tämän hetken normaali, eikä jatkuva menneisyyden vertailu auta rakentamaan parempaa tulevaisuutta.

Maailman kriisit heijastuvat Suomeenkin

Ulkopoliittisen instituutin Olli Ruohomäki avasi Lähi-idän monimutkaista turvallisuustilannetta ja sen vaikutuksia kansainväliseen toimintaympäristöön.

Ruohomäen mukaan elämme eräänlaista kaaoksen aikaa, jossa perinteiset roolit hämärtyvät. Ei-valtiolliset toimijat voivat toimia kuin valtiot ja valtiot puolestaan hyödyntää toimintatapoja, joita aiemmin liitettiin muihin toimijoihin.

Loppupaneelissa hän kuitenkin muistutti tärkeästä suomalaisesta vahvuudesta:

"Kriisienkin keskellä meidän kannattaa elää rauhallisesti ja jatkaa normaalia elämää."

Yhdessä kohti vahvempaa varautumista

Seminaarin teema, "Ymmärrä iso kuva. Tunnista omasi. Tehdään yhdessä.", kulki vahvasti läpi koko päivän ohjelman.

Paikalla oli laaja joukko alueen elinkeinoelämän edustajia, viranomaisia, kuntien asiantuntijoita sekä järjestötoimijoita. Keskusteluissa nousivat esiin myös droonit ja niiden kasvava merkitys osana nykyistä turvallisuusympäristöä.

Tilaisuus sai kutsuvierailta lähes ylistävää palautetta. Erään seminaariin osallistuneen viranomaisen mukaan näin korkeatasoista varautumisen asiantuntijajoukkoa nähdään Pohjanmaalla harvoin.

Päivän keskeinen viesti oli selvä: varautuminen ei ole vain viranomaisten tehtävä. Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi rakennetaan yhdessä, ymmärtämällä toimintaympäristön muutoksia, tunnistamalla omat vastuumme ja vahvistamalla yhteistyötä yli organisaatiorajojen.

  Tillbaka