Uutiset

  • Ovi auki auttamisen maailmaan!

    Sopimuspalokuntaan liittyminen voi olla yllättävän helppoa. Sen tietävät Ylihärmän sammutusmiehet ry:n aktiivijäsenet Risto Laakso ja Kalle Ruotsala, joiden omat polut palokuntatoimintaan alkoivat tavallisesta kutsusta, kiinnostuksesta ja halusta tehdä jotain merkityksellistä.

    Ylihärmän paloasemalla haastatellut Laakso ja Ruotsala kertovat, että palokuntatoiminta tarjoaa paljon enemmän kuin moni ehkä osaa ajatella. Se on yhteisö, harrastus, mahdollisuus kehittää itseään ja ennen kaikkea tapa auttaa muita.

    Mukaan voi tulla matalalla kynnyksellä

    Risto Laakson tarina alkaa vuodesta 2020, jolloin ystävä houkutteli hänet käymään paloasemalla.

    – Tulin tänne yläkerran kahvikämppään. Paikalla olivat palomestari Ossi, Luoman Sami ja muutama muu. Olin lukenut nettisivuilta, että täällä tarvittaisiin tekeviä käsiä ja sanoin, että tässä olisi yksi käsipari vapaana. Taisimme kirjoittaa työsopimuksen jo samana iltana, hän muistelee.

    Palokuntatoiminta vei nopeasti mukanaan. Vuonna 2022 Laakso valittiin vuoden palokuntalaiseksi. Nykyään hän toimii nuoriso-osaston varapuheenjohtajana ja tämän vuoden aikana myös puheenjohtajana. Lisäksi hän vastaa talkoopäällikön tehtävistä sekä toimii hälytysosaston savusukeltajana.

    – Toiminta on todella monipuolista, hän toteaa.

    Kalle Ruotsalan tie paloasemalle kulki niin ikään tuttujen kautta. Hän saapui ensimmäisiin harjoituksiinsa lokakuussa 2019 useamman kutsun jälkeen.

    Korona-aika hidasti hieman etenemistä, mutta sen jälkeen hän suoritti sammutustyökurssin ja savusukelluskurssin. Hälytysosaston lisäksi hän on toiminut yhdistyksen rahastonhoitajana ja hallituksen jäsenenä.

    Tie sopimuspalokuntaan voi olla yllättävän lyhyt

    Molemmat korostavat, että mukaan pääseminen ei ole monimutkaista.

    – Ei se oikeastaan vaadi muuta kuin että kävelee ovesta sisään ja kertoo olevansa kiinnostunut toiminnasta, Laakso sanoo.

    Jos suora yhteydenotto tuntuu jännittävältä, voi tutustumisen aloittaa myös tuttavan kautta. Palokunnassa korostetaan, että eteneminen koulutuksissa ja tehtävissä riippuu pitkälti omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta.

    – Aika paljon se on lopulta itsestä kiinni, kuinka paljon haluaa kehittää itseään. Meillä meni noin vuosi siihen, että olimme suorittaneet suuren osan kursseista, hän kertoo.

    Sopimuspalokuntatoiminta sopii lähes kaikille

    Kun keskustelu kääntyy siihen, kenelle sopimuspalokunta on oikea paikka, vastaus tulee nopeasti.

    – Oikeastaan vähän kaikille, Ruotsala sanoo.

    Hänen mukaansa mukaan voi tulla niin nuorena kuin vanhempanakin. Ratkaisevaa ei ole ikä vaan oma innostus ja halu osallistua.

    – Jos haluaa auttaa, silloin on oikeassa paikassa.

    Laakso täydentää ajatusta korostamalla yhteistä tahtotilaa.

    – Ketään ei voi pakottaa tähän. Kaikki ovat täällä omasta halustaan, ja juuri se yhdistää meitä. Sen vuoksi täällä on myös helppo olla.

    Palokunta on paljon muutakin kuin hälytyksiä

    Ylihärmässä palokuntatoiminta tunnetaan hyvin, mutta kaikille toiminnan laajuus ei välttämättä ole tuttu.

    Laakso kannustaa kuntalaisia osallistumaan palokunnan järjestämiin tapahtumiin ja tutustumaan toimintaan niiden kautta.

    – Meillä on todella laaja kirjo toimintaa. Mukana ovat sammutusmiehet, nuoriso-osasto ja palokuntanaiset. Toiminta-alue on paljon laajempi kuin moni ehkä ajattelee.

    Palokunta ei siis ole vain hälytysajoneuvoja ja kiireellisiä tehtäviä. Se on myös yhteisöllisyyttä, tapahtumia, nuorisotyötä, kouluttautumista ja talkoohenkeä.

    Viestintä rakentaa kiinnostusta ja luottamusta

    Kun Ristolta kysytään, miten hän rekrytoisi itsensä uudelleen mukaan palokuntaan, vastaus löytyy nykyajan tärkeimmästä viestintäkanavasta.

    – Some on tänä päivänä paikka, jossa ihmiset ovat. Olen vastannut pitkälti meidän kaikkien osastojen somesta, ja sitä aiotaan kehittää vielä lisää. Sen avulla pystymme kertomaan toiminnastamme ja tavoittamaan uusia ihmisiä.

    Ruotsala näkee sosiaalisen median rinnalla tärkeänä myös kasvokkain tapahtuvan kohtaamisen.

    – Tarvitaan ihmisiä, jotka tuovat toimintaa esille positiivisessa valossa. Viestintä tapahtuu somessa, mutta myös siellä kylällä.

    Hänen mukaansa jokainen kohtaaminen vaikuttaa siihen, millaisena palokunta nähdään.

    – Se, miten käyttäydymme tapahtumissa, harjoituksissa tai keikoilla, rakentaa kuvaa toiminnasta. Puhdas kalusto, siistit varusteet ja asiallinen toiminta viestivät paljon. Ne luovat positiivista mielikuvaa koko palokunnasta.

    Ensimmäinen yhteydenotto kannattaa aina

    Moni kiinnostunut saattaa pohtia, uskaltaisiko ottaa yhteyttä.

    Laakson viesti on yksiselitteinen:

    – Ilman muuta kannattaa.

    Hänen mukaansa ensimmäisen askeleen voi tehdä helposti esimerkiksi tuttavan avustuksella.

    – Jos tuntee jonkun palokunnasta, voi pyytää häntä mukaan ja tulla katsomaan harjoituksia tai käymään paloasemalla.

    Pitkän kokemuksen myötä hän on huomannut, että kiinnostuksen aitous näkyy usein nopeasti.

    – Usein huomaa melko pian, ketkä jatkavat mukana pidempään. Mutta tutustumaan kannattaa ehdottomasti tulla. Suomalaisten perisynti on se, että jännitämme yhteydenottoa turhaan.

    Vinkki palokunnille, jotka haluaa rekrytoida lisää jäseniä

    Molemmilla haastateltavilla on myös selkeä viesti muille palokunnille rekrytoinnista.

    Laakso korostaa erityisesti sosiaalisen median merkitystä nuorten tavoittamisessa. Toimintaa esittelevät videot, näkyvät rekrytointi-ilmoitukset ja aktiivinen viestintä auttavat tekemään palokuntaharrastuksesta tutun ja helposti lähestyttävän.

    Esimerkkinä hän mainitsee harrastemessut, joilla Ylihärmän sammutusmiehet olivat esittelemässä toimintaansa.

    – Meillä oli osastollamme 255 kontaktia. Se kertoo siitä, että kiinnostusta löytyy.

    Ruotsala muistuttaa, ettei ihmisten voi odottaa löytävän tietään paloasemalle ilman näkyvyyttä.

    – Palokunnan täytyy jalkautua asemalta pois ja olla näkyvillä. Ei voi ajatella, että ihmiset tulevat automaattisesti tänne.

    Hänen mukaansa esimerkiksi vapputapahtumat ja muut avoimet tilaisuudet madaltavat tehokkaasti kynnystä tutustua toimintaan.

    – Kaikki tällainen ulospäin suuntautuva toiminta on positiivista. Se tekee meitä tunnetuksi ja voi innostaa uusia ihmisiä mukaan.

    Yhteinen tahto auttaa

    Risto Laakson ja Kalle Ruotsalan puheissa toistuu yksi teema ylitse muiden: auttamisen halu. Sopimuspalokunnassa ei olla velvollisuudesta, vaan omasta tahdosta. Juuri se luo vahvan yhteishengen ja tekee toiminnasta merkityksellistä.

    Ylihärmän sammutusmiehet ry:n tarina osoittaa, että mukaan pääseminen voi alkaa yhdestä vierailusta, yhdestä puhelusta tai yhdestä rohkeasta kysymyksestä. Vastassa on yhteisö, jossa jokainen voi löytää oman tapansa auttaa, oppia uutta ja tehdä tärkeää työtä osana paikallista turvallisuutta.

     

    Haastattelu on toteutettu osana Sopimuspalokuntaviikkoa 2026, jota vietetään 31.8.-6.9.2026. Teemaviikon aikana nostetaan esiin sopimuspalokuntalaisten arvokasta työtä, yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuuksia tulla mukaan toimintaan.

    #Sopimuspalokuntaviikko2026 #Sopimuspalokunta #Ylihärmä #VPK #AuttamisenTahto #TurvallisuuttaYhdessä #Palokuntaharrastus #ArjenSankarit #popeli26 #palosuojelurahasto

      Takaisin