Yhdistyksemme

Miksi palokunnat tekevät nuorisotyötä? Mikä hyöty siitä on yhteiskunnalle? Miten saada nuoria mukaan palokuntatoimintaan?

Nuorten houkutteleminen palokuntaharrastuksen pariin ei olekaan niin vaikeaa kuin voisi kuvitella. Palokuntalaisten innostuminenkaan osaston perustamista kohtaan ei ole ongelma, mutta sitoutuminen toiminnan pyörittämiseen voi olla haastavaa, erityisesti jos osaston vetäminen jää vain muutaman ihmisen harteille. Tässä blogissa kerrotaan vähän miten homma toimii Nurmoos. 

Nurmon VPK:ssa, kuten muissakin nuoriso-osastoa vetävissä palokunnissa, on nimetty osaston johtajat ja vastuukouluttajat. Lisäksi palokunnan muu väki, kuten palokuntaveteraanit ja palokuntanaiset, ovat myös osallistuneet harjoitusten vetämiseen. Harjoitukset eivät aina ole letkun vetoa, vaan ne voivat sisältää esimerkiksi 72-tunnin kotivaraan tutustumista, hälytysmuonitukseen liittyviä eväiden tekoa tai muita nuoria kiinnostavia aiheita. Palokunnalle nuoriso-osaston olemassaolon merkitystä ei voi korostaa liikaa. Sen lisäksi, että se luo hyvää yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä, sen vaikutukset ulottuvat huomaamatta moneen ihmiseen. Jopa päättäjiin.

Moomma Nurmoos -tapahtumapäivänä 2024 myös Nurmon VPK:n paloasemalla oli toimintaa. Aleksi Nahkuri (10v) päätyi tapahtumapäivänä paloasemalle ja Aleksin äiti ilmoitti pojan palokuntanuoriin. Yhteistuumin, tottakai. Kesken kauden toimintaan tuleminen ei ollut ongelma, ja nyt paloasemalla kulkeminen on tullut Aleksille tutuksi jo lähes vuoden ajan. Aleksin mielestä parasta on ollut uuden oppiminen ja uudet kaverit. Palokunnassa hän on löytänyt erityisesti Santerista hyvän kaverin.

Palokunta ei ole Aleksin ainoa harrastus. Hän osallistuu myös 4H-kerhoon, pallopeleihin ja uintiharjoituksiin. Palokunta on kuitenkin niin mieluinen harrastus, että siitä on tullut kerrottua myös koulukavereille. Kysyttäessä, voisiko Aleksi suositella tätä harrastusta muille, hän vastaa: "Tottakai! Kannattaa tulla ainakin kokeilemaan." Kun Aleksilta kysytään, olisiko harrastuksessa jotain kehitettävää tai tylsää, hän miettii hetken ja toteaa, että harjoituksia voisi olla kaksi kertaa viikossa. Tämä kertoo vain siitä, kuinka kivaa palokunnassa on. Haastattelija houkuttelee Aleksia Tulikarhu 2025 kesän leirille Kauhajoelle. Asiaa luvataan harkita.

Kuvassa Aleksi Nahkuri

Arttu Jokilehto (16v) on jo pidemmän linjan palokuntalainen. Hän liittyi palokuntaan 11-vuotiaana, kun äitinsä ilmoitti hänet mukaan. Aluksi Arttu oli hieman epävarma, mutta halusi kuitenkin kokeilla harrastusta. Tekeminen on ehdottomasti se juttu, mikä on kivointa. Erityisen mieluisia harjoituksia ovat olleet ne, joissa on opetettu sammutustekniikkaa.

Arttu toivoo pääsevänsä tänä kesänä Pelastustoiminnan peruskurssille, joka pidetään leirikurssina. Jos kesän aikataulut sopivat yhteen leiriä edeltävän lähijakson kanssa, kurssille hakeminen olisi hieno juttu. Arttu ei epäröi suositella palokuntanuorisoharrastusta myös kavereilleen.

Kuvassa Arttu Jokilehto

Joel Jokiaho (13v) irrottaa kypärän päästään ja istahtaa haastateltavaksi. Joelilla on jo muutaman vuoden kokemus palokunnasta. Muutama sana vaihdetaan ensin edellisen kesän leiristä Kuortaneella. Käytännön harjoitukset ovat myös Joelin mielestä olleet hauskimpia. Esimerkiksi Virven käytön opettelu on ollut erityisen mieluista ja mielenkiintoista. Joelin paras kaveri asuu Lapissa, ja heitä yhdistää myös palokuntaharrastus. Kysyttäessä kehittämisen kohteista, Joel miettii edellisen kesän leiriä ja toteaa, että käytännön jutut olivat parasta. Teoriaa kuitenkin tarvitaan, koska monia asioita opetetaan sekä teorian että käytännön kautta.

Joel suosittelee palokuntaharrastusta erityisesti lapsille ja nuorille, jotka ovat kiinnostuneita turvallisuuteen liittyvistä asioista ja pelastustoiminnasta. "Onhan tämä nyt oikeasti tosi kivaa!"

Kuvassa Joel Jokiaho

Palokuntatoiminnan arvo ja hyöty

Mikä välillinen hyöty palokuntanuorisotoiminnasta on palokunnalle? Yhden palokuntanuoren lähipiiristä löytyy yleensä useampi ihminen, kuten vanhemmat, isovanhemmat, opettajat ja kaverit. Palokuntatoiminnan tunnettavuus paikkakunnalla lisääntyy ja kertaantuu lasten ja nuorten myötä.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on laskenut, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Palokuntanuorisotyö ehkäisee syrjäytymistä, kasvattaa nuorten sosiaalista pääomaa, vahvistaa turvallisuustaitoja ja luo uusia ystävyyssuhteita. Osa heistä siirtyy iän karttuessa sopimuspalokuntien hälytysosastoihin.

Jos joku palokunta vielä harkitsee nuoriso-osaston perustamista, kannattaa katsoa video, jossa SPEKin entinen järjestöpäällikkö Peter Dahlström kertoo lisää, miksi palokuntanuorisotyö kannattaa ja mitä hyötyjä sillä on palokunnalle, kunnalle ja jopa koko yhteiskunnalle.

Video: Palokuntasi parhaaksi - Haastattelussa alueellinen nuorisotyönohjaaja Peter Dahlström on Vimeo

 

  Takaisin