Väestönsuoja suojaa vain, jos se on kunnossa

Viime vuosina suomalaiset ovat kiinnostuneet varautumisesta enemmän kuin pitkään aikaan. Keskustelu keskittyy usein kotivaraan, häiriötilanteisiin ja yhteiskunnan kriisinsietokykyyn. Yksi varautumisen tärkeimmistä mutta usein unohdetuista osista löytyy kuitenkin lähempää kuin moni arvaakaan: oman kiinteistön väestönsuojasta.

Väestönsuoja on merkittävä turvallisuusinvestointi, jonka tarkoitus on suojata ihmisiä poikkeusoloissa. Sen toimintakyky ei kuitenkaan säily itsestään. Kuten muutkin kiinteistön tekniset järjestelmät, myös väestönsuoja tarvitsee säännöllistä huoltoa, tarkastuksia ja ylläpitoa.

Arjessa väestönsuojat toimivat usein varastoina, kerhotiloina tai muina yhteisinä tiloina. Tämä on täysin sallittua ja järkevääkin tilankäyttöä. Olennaista on kuitenkin varmistaa, että suoja voidaan ottaa käyttöön säädetyssä ajassa silloin, kun sitä tarvitaan. Jos tila on täyttynyt tavaroista, laitteiden kuntoa ei ole tarkastettu tai niiden käyttöosaaminen on puutteellista, käyttöönotto voi viivästyä juuri silloin, kun aikaa ei olisi hukattavaksi.

Taloyhtiöiden hallituksilla, kiinteistönomistajilla ja isännöitsijöillä on keskeinen vastuu väestönsuojien kunnossapidosta. Vuosittainen tarkastus auttaa havaitsemaan mahdolliset puutteet ajoissa ja pitämään laitteet toimintakuntoisina. Samalla kannattaa huolehtia siitä, että suojan käyttöön liittyvä osaaminen säilyy eikä vastuu jää vain yhden henkilön varaan.

Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle asetusluonnoksen, jonka perusteella voitaisiin myöntää avustuksia asuinrakennusten väestönsuojien kunnostamiseen ja käytettävyyden parantamiseen.  Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja avustushaku pyritään saamaan auki jo vuoden 2026 puolella. Avustusta voitaisiin myöntää asuinrakennuksessa sijaitsevan väestönsuojan ilmanvaihtojärjestelmän peruskorjaukseen, viestiyhteyksien ajanmukaistamiseen ja varavoimavalmiuksien toteuttamiseen sekä väestönsuojan esteettömyyden parantamiseen. Lisäksi avustusta voisi saada väestönsuojan tiettyjen varusteiden ajantasaistamiseen.

Myös asukkaiden tietoisuutta olisi hyvä lisätä. Moni ei tiedä, missä oman kiinteistön väestönsuoja sijaitsee tai miten tulisi suojautua, jos omassa kiinteistössä ei ole väestönsuojaa. Väestönsuojan käyttöönottoon poikkeustilanteessa ei myöskään ole asukkaille tuttua. Turvallisuus syntyy paitsi rakenteista myös siitä, että ihmiset tietävät, miten toimia. Väestönsuojaan tulee tehdä käyttöönottosuunnitelma.

Varautuminen ei ole pelottelua eikä poikkeusolojen odottamista. Se on vastuullista kiinteistön ylläpitoa ja ennakointia. Samalla tavalla kuin huolehdimme palovaroittimista, poistumisreiteistä ja kiinteistön muista turvallisuusjärjestelyistä, kannattaa huolehtia myös väestönsuojan kunnosta.

Väestönsuojan merkitys korostuu vasta silloin, kun sitä tarvitaan. Silloin on liian myöhäistä havaita, että huolto on jäänyt tekemättä tai käyttökuntoa ei ole varmistettu. Siksi kehotamme kaikkia kiinteistöjä tarkistamaan, että väestönsuojan käyttöönottoon on tehty suunnitelma ja sovittu vastuuhenkilöt, suoja on kunnossa ja sen vuosittaiset huoltotoimenpiteet on tehty.

Turvallisuus syntyy ennakoinnista.

 

Sirpa Suomalainen, toiminnanjohtaja

Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry

 

Mervi Ala-Prinkkilä, toiminnanjohtaja
Kiinteistöliitto Pohjanmaa ry

Artikkeli on julkaistu Keski-Pohjanmaan sanomalehdessä 30.10.2026

 

  Takaisin